Piikkilankaa - Neljä Ruusua

Olen elänyt paljon, paljon ja vapaasti
olen saanut kaiken
ja kenet ikinä halusinkin
mikään ei täyttänyt sydäntäni
vaikka sylissä olisi hellä käsi

vain hetkeksi onnen sain, tunnetta suurempaa
hain. Rakastuin kerran,
kerran ja hartaasti
juuri sen verran,
kuin aina haaveilin. Tapahtui jotakin suuremmoista
ihanaa mutta vaarallista.
luulin taas kaiken saan,
vaan kun haavet jäi suremaan

päivät on kuin piikkilankaa,
ne murjoo mua. Yöt kestää ikuisuuden,
ajattelen sua.
Ei luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaan.
Jäi yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa

Teit Syvän viillon mun sieluun ja sydämeen
kahlitsit silloin mun tunteet ja ajatukset
mikään ei täytä nyt sydäntäni
vaikka sylissä olisi hellä käsi
vain hetkeksi onnen sain,
tunnetta suurempaa hain

päivät on kuin piikkilankaa ne murjoo mua,
yöt kestää ikuisuuden
ajattelen sua.
Ei luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaan
jäin yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa