Vaivaistalot - Neljä Ruusua

Yksikseni tänne en millään jää, enkä halua lähteäkään
Täällä elämä on raskas, sitä rakastan, muualla itseni mä kadotan
Mä oon tätä maata missä seison nyt, kunnes mun päiväni on päättyneet
Vieraassa voisi olla helpompaa, mut ei oo helppo sitä rakastaa

Ja vaivaistalojen puutarha
Menneen talven lumia odottaa
Ja vaivaistalojen puutarha
Jättää omena puun ja marja pensaan saa

Elämän värit ovat vihree ja blues, kertoi kauan sitten kuuluisuus
Mikä vitsi! huusi idän poika ihmeissään, punainen on paljon tärkeämpää
Se rakkautta symboloi ja tarkoittaa, sitä ilman ei oo elämää
Totuus on; maapallo murskaa itsensä ja jokainen on häviäjä

Ja vaivaistalojen puutarha
Menneen talven lumia odottaa
Ja vaivaistalojen puutarha
Jättää omena puun ja marja pensaan saa

Sittenkin päätän lähteä kohti uutta tähteä
Paikkaa, jonneka laittaisin, minnekä kasvustoni asettaisin
Teen pari pikkuveljeä ja yhden sisarenkin, saa tähti loistaa voittoaan
Terveiset maailmaan muodin ja makeuden, takaisin saavu koskaan en

Ja vaivaistalojen puutarha
Menneen talven lumia odottaa
Ja vaivaistalojen puutarha
Jättää omena puun ja marja pensaan saa

On puu ja pensas vaan, on puu ja pensas vaan, on puu ja pensas vaan